Eikä lasikenkä enää sovi

Hengitystiet värähdyksestä
protestoivat lakolla
iltaisin yhä uudelleen
pyörähtäessäni, venyttäessäni

Kultaraaminen peili
jämähdyttänyt kaikkitietävän
silmänsä kalvenneeseen
marrasketeen

Ken on kaikkein -
kuin Zelda ja Anna

ja mustenevien verkkokalvojen
varassa astun päkiöille
ylemmäs, ylemmäs

ja uudestaan

kuin joutsenen kaula minä
taivun ja särjen
aistikkaan nilkan asteluvun